N-sanan renessanssi?

Perussuomalaisten uusi kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on pyörinyt suomalaisessa julkisuudessa kevään aikana enemmän kuin tarpeeksi. Niin omasta mielestään, kuin varmasti myös monen muunkin mielestä. Hakkaraisen ansioita ja ansiottomuuksia ei ole tarvetta tässä kirjoituksessa enää käydä tarkemmin läpi, mutta yksi ”hakkaraisilmiö” on jäänyt vähemmälle huomiolle: hän on tuonut n-sanan takaisin suomalaiseen puheeseen. Avataan se nyt tässä yhden kerran kaiken selvyyden vuoksi; n-sanalla tarkoitan siis sanaa neekeri (pahoittelut).

N-sanalla on Suomessakin värikäs historia. Aluksi normaaliin puheeseen kuulunut ja oppikirjoissakin n-kirjaimen esimerkkinä käytetty sana muuttui pikku hiljaa merkitykseltään loukkaavaksi ja rasistiseksi. Jossain vaiheessa mentiin jonkun mielestä jo liiankin pitkälle, kun Brunbergin kuuluisat suklaakuorrutetut vaahtoherkut vaihtoivat nimekseen tylsästi ”suukko”. Nykyään vallitsee jonkinlainen konsensus siitä, että n-sanaa ei ole soveliasta käyttää julkisesti. Eikä julkisuudelta piilossakaan käytetty n-sana luo sanojastaan kovin fiksua kuvaa. Jopa Word kehotti tämän kirjoituksen ensimmäistä kappaletta kirjoittaessani tarkistamaan ”sopiiko sana kirjoittamasi tekstin tyyliin.”

Jossain kansan suussa n-sana on kuitenkin elänyt elämäänsä julkisuudelta piilossa. Näin ainakin, jos Hakkaraista itseään on uskominen. Kansanmies Hakkarainen myös toi n-sanan mukanaan julkisuuteen keväällä. ”Hakkaraisen n-puheet kuohuttavat” ja ”N-kohu paisuu” huusivat lehtien lööpit huhtikuussa ja toukokuussa. Kuulin myös usean fiksun ja sivistyneen ihmisen käyttävän n-sanaa puhuessaan Hakkaraisen kommenteista tai vitsaillessaan sillä, mitä Teuvo tähän ja tähän sanoisi. Toki puheissa oli ivallinen tai sarkastinen sävy, mutta n-sana sieltä kuitenkin lipsahti kuin Hakkaraiselta konsanaan.

Muuttuuko se sanan merkitys kuitenkaan mihinkään, vaikka äänensävy olisikin ivallinen tai koko juttu vain pelkkä vitsi? Tai onko n-sanaa soveliasta käyttää esimerkiksi blogikirjoituksessa, vaikka sitä käyttäisikin vain asiaa selventääkseen? Ja mikä tärkeintä, kokiko n-sana Suomessa Teuvon myötä jonkinlaisen renessanssin?

Mainokset
Kategoria(t): Ilmiöt, Yleistä Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s