Välähdyksiä SuomiAreenalta

Osallistuin tämänvuotiseen SuomiAreenaan Porissa kahden päivän ajan. Tässä tiivistelmäni kahdesta paneelikeskustelusta, joiden sisältöä pidin erityisen kiinnostavana:

Paha politiikassa

Keskiviikko-iltana 13.7. SuomiAreenassa keskusteltiin aiheesta Paha politiikassa. Keskustelemassa olivat perussuomalaisten ideologi Matti Putkonen, Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen sekä lobbari Kimmo Collander. Paneelikeskustelu alkoi pahuuden ja moraalin ihmettelyllä. Politiikassa Machiavellin opit on omaksuttu niin uskollisesti, että moraalin ja pahuuden käsitteet tuntuvat jotenkin toissijaisilta. Yksi puhujista tunnusti moraalin olevan niin mutkikas asia, että ”tein siitä itselleni jopa powerpointin”.

Keskustelun suurin anti oli politiikan viholliskuvien pohtiminen. Näyttää siltä, että vihollista hyödynnetään poliittisena voimavarana entistä enemmän. Esimerkiksi television vaaliväittelyissä poliitikot käyttävät enemmän aikaa muiden puolueiden haukkumiseen kuin oman puolueensa puffaamiseen. Tämä on trendi, jolle etenkin Timo Soini näyttää antaneen uutta vauhtia. Tosin äänivyöryn perusteella voisi sanoa, että Soiniin ei pahan leima ole tarttunut, päinvastoin. Matti Putkonen vitsaili tämän johtuvan siitä, että ”Soini on katolilainen ja saa syntinsä helpommin anteeksi.”

Keskustelu kääntyi etsimään pahuutta lobbareista. Vievätkö lobbarit politiikkaa väärään suuntaan ajaessaan yritysten yksityisiä intressejä poliittisella areenalla, jossa pitäisi ajatella kansalaisten parasta? Lobbarit saivat keskustelijoilta kuitenkin vapauttavan tuomion, sillä on poliitikkojen tehtävä kuunnella eri tahojen näkökulmia ja päättää, mihin suuntaan mennä. Usein lobbareiden ajamat asiat ovat myös oikeasti koko yhteiskunnan asioita, eivätkä vain yhden yrityksen etuja.

Todellista pahuutta ei siis löydetty sen enempää poliitikoista, toimittajista kuin lobbareistakaan. Päinvastoin, keskustelun loppuhetkillä tuntui vallitsevan yksimielisyys siitä, että kaikki olisi paremmin, jos toimittajat, poliitikot ja lobbarit tutustuisivat toisiinsa paremmin. Välillä näyttää siltä että korruptiota ehkäisemään asetetut rajoitteet ja toimittajien ”hyvät käytännöt” ovat johtaneet tahattomasti toimittajien umpioitumiseen.

Menestyksen salaisuudet

Aikakausmedian Menestyksen salaisuudet -keskustelutilaisuudessa (14.7.) pohdittiin sitä, miten menestys näkyy naistenlehtien sivuilla ja minkälaiset naistenlehdet menestyvät. Keskustelijoina oli pääasiassa päätoimittajia ja toimituspäälliköitä suosituista naistenlehdistä. Mielenkiintoisin huomio tuli kuitenkin SanomaMagazinesin sisältöjohtajalta Riitta Pollarilta, joka sanoi, että selviytymistarinoiden tilalle on nyt nousemassa ”keskeneräisyyden journalismi”.

Keskeneräisyyden journalismi on vastaus siihen, että ihmiset janoavat tarinoita, joissa kerrotaan elämästä keskeneräisenä projektina eikä keskitytä liiaksi valmiiden, jo lakipisteensä saavuttaneiden, menestystarinoiden kertomiseen. Juttujen kohteet esitetään entistä enemmän oman tarinansa keskikohdassa, jossa kaikkea ei ole vielä oivallettu tai saavutettu. Samalla menestystarinat ovat menettäneet hohtoaan, näin ainakin naistenlehtien sivuilla.

Pollarin huomiot saivat vahvistusta muilta panelisteilta. Demin toimituspäällikkö Anni Lintula sanoi, että sellaiset lehdet näyttäisivät menestyvän, jotka jutuissaan kyseenalaistavat vallitsevan menestyskäsityksen ja korostivat oman tien kulkemista.

Lehtien tulevaisuus ei näyttänyt panelisteja huolestuttavan, vaikka netti syö lehtien lukijakuntaa ja lukulaitteet yleistyvät. Aikakauslehdillä todettiin olevan ”valoisa tulevaisuus, vaikka vempeleet vaihtuvat”. Toivotaan niin.

Advertisements
Kategoria(t): Ilmiöt, Viestintä Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s