Super Bowl todistaa tarinoiden voiman

Olen urheilun suurkuluttaja, mutta en ole koskaan onnistunut katsomaan amerikkalaisen jalkapallon kauden huipentavaa Super Bowlia kokonaan. Ihan vain siitä syystä, että se pelataan Suomen aikaa keskellä syvintä yötä. Yleensä olen nukahtanut jo ennen aloituspotkua tai herännyt sohvalta joko kesken puoliaikashow’n tai lopun juhlallisuuksien. Tällä kertaa päätin pysytellä hereillä koko ottelun ajan. Valmistauduin huolellisesti ostamalla kanansiipiä ja muita asiaankuuluvia herkkuja. Sovin maanantaille ensimmäisen palaverin vasta klo 11. Kaikki oli valmista yön valvomista varten.

Mutta miksi Super Bowl on niin suosittu? Miksi sitä katsoo yli 100 miljoonaa ihmistä USA:ssa? Ja miksi minä ja tuhannet muut Suomessa valvomme keskellä yötä kanansiipiemme kanssa, vaikka tiedossa on, että maanantaille on luvassa silmäpussit niin valvomisesta kuin ylettömästä rasvan ja suolan syönnistäkin? Mikä tekee Super Bowlista yhden koko maailman suosituimmista urheilutapahtumista, vaikka siinä pelaavat vastakkain vain kahden yhdysvaltalaisen kaupungin ammattilaisjoukkueet?

Vastaus on tarinat. Super Bowl rakentuu täysin tarinoiden ympärille. Toki kyseessä on vaativa urheilulaji, jossa nähdään upeita suorituksia ja jonka taktisuus on monen mielestä omaa luokkaansa. Mutta maailma on täynnä urheilulajeja, joissa nähdään hienoja suorituksia ja joissa valmentajien taktiikkataulut täyttyvät ihmeellisistä kuvioista. Silti ne eivät kerää läheskään vastaavanlaista suosiota. Jotain erikoista Super Bowlissa on oltava.

Viestintäammattilaisilta on totuttu kuulemaan, että tarinat ovat paras tapa viestiä. Super Bowl todistaa tarinan voiman todeksi.

Ja tarinoita yhdysvaltalainen (urheilu)media todella osaa kertoa. Ennen viime yön ottelua tarinoiden keskipisteessä oli Baltimore Ravensin Ray Lewis, jonka pitkää uraa sekä tarinaa ryysyistä rikkauksiin kerrattiin kyllästymiseen asti. Toinen tarina liittyi joukkueiden valmentajiin. Valmentajat nimittäin sattuivat olemaan veljeksiä, joten mediassa käytiin läpi heidän perhehistoriansa sekä lapsesta asti jatkunut kilvoittelu. Myös koko perhe tuotiin kameroiden eteen. Tarinat kertoivat siitä kuuluisasta amerikkalaisesta unelmasta.

Itse ottelutapahtumassa tarinoilla yhdistettiin kansakuntaa. Alkuseremonioissa esiintyi kouluammuskelusta selvinneistä Sandy Hookin ala-asteen oppilaista koottu kuoro. Ja koko tapahtuma järjestettiin New Orleansin Superdomessa. Paikassa, johon hurrikaani Katrinan vuoksi kotinsa menettäneitä ihmisiä koottiin suojaan vuonna 2005.

Kaikki ottelussa ja sen ympärillä on mietittyä ja suunniteltua. Tarinasta halutaan täydellinen. Jokainen Super Bowl on kaikkien aikojen Super Bowl.

Ja toimiva tarina luo ympärilleen ilmiöitä. Ilmiöt ovat kiinnostavia ja siksi television ääreen keräännytään. Katsojamäärien lisäksi huipussaan ovat roskaruoan myynti ja pitserioiden kotiinkuljetusmäärät. Super Bowl -mainoksista on syntynyt oma ilmiönsä. Niitä katsovat jälkeenpäinkin monet, jotka eivät tiedä itse tapahtumasta juuri mitään. Oma ilmiönsä on myös se, että kaukana Suomessa lähikaupasta loppuvat ottelun aattona kanansiivet (onneksi sain niitä kuitenkin toisesta kaupasta).

Nykyään jokaisen ilmiön keskiössä on sosiaalinen media. Ja siellä huipussaan ovat tietenkin twiittimäärät. Viime vuoden ottelun ratkaisuhetkillä twiitattiin keskimäärin noin 10 000 kertaa sekunnissa (lähde). Oman tweetdeckini virta myös rullasi yöllä vauhdikkaasti, vaikka seurasin ”vain” suomalaisia twiittejä #NFLfi-hashtagilla. Yön ottelussa sattunut puolen tunnin sähkökatkos puolestaan synnytti hetkessä @SuperBowlLights-parodiatilin ja joku Oreon työntekijä ansaitsi (toivottavasti) itselleen palkankorotuksen nerokkaalla reagoinnillaan (ks. alla).

Tarinoiden synnyttämät ilmiöt hyödyntävät siis monia. Ja niitä voi hyödyntää monella tapaa, jos on itse aktiivinen. Parhaimmat viestijät luovat tietenkin itse tarinoita. Super Bowl -tasoon on vaikeaa päästä, mutta pienempikin riittää aluksi.

Ja miten viime yönä sitten kävi? Baltimore voitti ja Ray Lewisin tarina sai oikeanlaisen päätöksensä. Pelattiin jälleen kaikkien aikojen Super Bowl.

Minä puolestani nukahdin toisen puoliajan alussa ja heräsin sohvalta muutamaa minuuttia ennen ottelun loppuhuipennusta. Ja tänään närästää.

Advertisements
Kategoria(t): Ilmiöt, Some, Twitter, Viestintä Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s