#Hashtagittynyt elämä

Kuva: Someecards.com

Kuva: Someecards.

Onko roikkunut liikaa somessa, jos omiin ajatuksiinkin tekee mieli liittää hashtag? #hehheh #hauskaa

Verkkoympäristö on väistämättä jonkin verran muokannut tapaamme kirjoittaa, puhua ja jopa ajatella. Ymmärrämme mitä omituisimpia lyhenteitä, symboleita ja viittauksia, joista kymmenen tai viisitoista vuotta sitten ei olisi ollut aavistustakaan.  Ilkikurisesti silmää iskevä hymynaama tekee mieli raapustaa jo kynälläkin kirjoitetun tekstin perään. Pienempi kuin -väkänen ja kolmonen muodostavat sydämen.

@-merkkiä olemme jo oppineet ymmärtämään arjessa. Miukumauku, kissanhäntä, ampersand, ät-merkki – sellainenkin henkilö, joka ei juuri nettiä käytä, tietää, että @ on se kiemura, joka tulee sähköpostiosoitteeseen. Vuosituhannen vaihteessa vaikutti modernilta ja suorastaan coolilta, jos käytti merkkiä vaikkapa brändin nimessä, mainoslauseessa tai logossa. Nyt meillä on sitten tämä risuaitamerkki, joka on kummitellut puhelimissa jo ennen sosiaalisen median aikaa.

Häsä hiipii kaikkialle

On toistaiseksi vaikeaa sanoa, mistä muodostuu Facebookin tai Twitterin jälkeen tuleva, kieli pitkällä ;-P odotettu ”the next big thing”. Tyrkkyjä seuraavaksi mainstream-välineeksi tuntuu ilmaantuvan lähes viikottain. Paikka on kuitenkin vielä auki. Se, mitä viimeisestä muutamasta vuodesta kuitenkin selvästi jää käteen ja elämään, on maailman hashtagittyminen. ”Häsä” on hiljalleen hiipinyt Twitteristä eri palveluihin. Niin Pinterest, Tumblr kuin Google+, Instagram ja LinkedInkin tunnistavat risuaidoitetun asiasanan. Lähiviikkoina myös Facebook on Wall Street Journalin mukaan ilmoittanut tutkivansa hashtag-tuen käyttöönottoa. Facebook arvioi, että hashtagien avulla voitaisiin parantaa hakutoimintoja ja saada käyttäjä viihtymään sivustolla entistä kauemmin. Pidemmän käynnin aikana kävijä ehtisi toki saamaan eteensä enemmän mainoksiakin.

Hashtag-ilmalaiva. Kuva: Shoppingblog.com

Hashtag-buumi ulottuu jo mainontaan ja visuaaliseen kerrontaan esim. musiikkivideoissa. Julkiseen tilaan ujutetaan entistä enemmän hashtagejä, joko informaatiomielessä, kaupallisin aikein tai ihan vain koristeina. Uutisista muistamme myös viime marraskuussa syntyneen pikkuneidin, joka sai nimekseen Hashtag.

Tekeekö tähän mieli vastata, että ei meillä Suomessa ole ihan tämmöistä villitystä näkynyt? Kyllä sama ilmiö jo hiljalleen täälläkin viriää, vaikkei ehkä yhtä laajana. Suomessa hashtag liitetään toistaiseksi yhä kiinteästi Twitteriin. Ja siihen vanhaan näppäinpuhelimeen.  Ylen pioneerityö on paitsi opettanut meidät tviittaamaan tietyllä hashtagillä, jotta saisimme kommenttimme tv-ruutuun, myös antanut kuolevalle teksti-tv:lle jatkoaikaa tviittien välittäjänä ja tv:n katselun sosiaalistajana.  Aktiivitviittaajat ovat jo vähän kyllästyneitä social television -innostukseen ja purnaavat, kun #vainelämää, #HHU, #TVOF ja #suoralinja täyttävät feedit. #sori #yrittäkääkestää

Koulutan toisinaan vasta-alkajia käyttämään Twitteriä. Yleisin kysymys alkeita opettelevalle liittyy usein nimenomaan hashtagiin – siitä jäädään keskustelemaan pitkäksikin aikaa. Mikä ihme se edes on, miten sitä käytetään ja miksi pitäisi käyttää? Ja toden totta on sekin, että merkille ei toistaiseksi ole edes vakiintunutta suomenkielistä sanaa.  Ei käydä tätä nyt kuitenkaan tässä läpi. Tule kurssille, niin jutellaan asiasta lisää. #mainos

Sittenkin suomalainen? 

Hashtagin historia ulottuu noin viiden vuoden päähän, jolloin digivaikuttaja Chris Messina (@chrismessina) ehdotti Twitter-”ryhmiin” liittyvien keskustelujen merkitsemistä #-etuliitteellä. Risuaita vakiintuikin hiljalleen keskustelujen asiasanoittajaksi ja hakutoimintojen jäsentäjäksi. Kuitenkin jo IRC-palvelussa on aikanaan käytetty samaa merkkiä jäsentämään eri puheenaiheita, ryhmiä tai kanavia. Jollain ajattelutavalla voidaan siis päätellä niinkin, että risuaita on valunut maailmalle mutkan kautta suomalaisinnovaatiosta. Tekstiviesti, Linux, hashtaginkin alkukoti? Suomessa osataan!

Viiden vuoden alkutaival on kuljettanut hashtagin digivelhojen näppäimistöiltä koululaisten ja perheenäitien älypuhelimiin, mainoksiin, tv-ruuduille ja olohuoneisiin. Jäsennämme sillä tiedonhakuamme, seuraamme sen avulla uutisaiheita ja hahmotamme elämän ilmiöitä. Maailma ja ajattelumme hashtagittyvät.

Entä jatkossa? Löytyykö päiväkodista #peipposet, ruokakaupan hyllystä #luomu #leipä, lääkereseptistä #allergia #kolmio, painetusta sanasta #varoitus, henkilökortista #alaikäinen, korvien välistä #surina? Vaihtavatko kirjastot desimaaliluokituksen hashtag-hakusysteemiin? Vaikea sanoa. Jatketaan keskustelua vapaavalintaisella hashtagillä! #mikäoishyvä #diginatiivi?

Lisälukemista ja inspiraatiota:

HashtagTheBlog: The History of the #hashtag

GigaOM: The Short and Illustrous History of #Twitter Hashtags

Yle Uutiset 25.10.2012:  Hashtag vai risuaita – mikä nimeksi tälle #-merkille? 

Mainokset
Kategoria(t): Ilmiöt, Media, Random, Some, Trendit, Twitter, Viestintä Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: #Hashtagittynyt elämä

  1. sveikkolainen sanoo:

    Hashtag on suomeksi tunniste. #uskopois #niinseon

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s