Twitterin kasvava suosio muistuttaa median alkuajoista.
Joskus 1800-luvulla journalismi ammattina alkoi Yhdysvalloissa sähkösanomien lähettäjistä. Näiden ammattitaitoon kuului lyhentää juttua lopusta loputtomasti. Se, joka onnistui kirjoittamaan jutun, jota pystyi lyhentämään otsikkoon tai ingressiin saakka, saattoi kutsua itseään ammattinimellä toimittaja.
Itse opiskelin toimittajakoulussa 1970-luvun lopussa. Meille opetettiin periaate, jota kutsuttiin juuri tärkein kärkeen -opiksi.
Nyt journalismi on saanut nopeudessa ja viestin lyhyydessä uuden kilpailijan, joka on tietenkin Twitter. Twitterin viestit voivat olla tietenkin vaikka kuinka pitkiä liitteitä, kuvia ja vaikka videoklippejä. Silti Twitterin ympärillä on nopeutta, 140 merkin tiiviyttä ja myös paljon epävarmoja ja epäselviä viestejä. Siksi se muistuttaa jotenkin kaukaisesti journalismin alkuaikoja.
Yhdysvalloissa, josta länsimainen journalismi on ottanut esikuvansa, käydäänkin jo keskustelua perinteisen median ja Twitterin kaksintaistelusta.
Bostonin pommi-iskun uutisointi kertoo siitä, kuinka media yrittää pysyä Twitterin kanssa kilpailukykyisenä, hinnalla millä hyvänsä. Tässä kilpailussa totuus näyttää olleen ensimmäinen häviäjä.
Uutiskanava CNN esimerkiksi kertoi, että viranomaiset olivat pidättäneet epäillyn pommimiehen. Monet tulkitsivat uutiskanavan virheen syntyneen nopeasta kilpailusta sosiaalisen median lähteiden kanssa.
”CNN:lla on luotettava media, mutta se teki virheen. Suurten uutisorganisaatioiden pitäisikin nyt miettiä, mikä meni pieleen”, kommentoi viestintäkonsultti George Regan. Hänen mukaansa myös uutisvälineiden pitäisi hidastaa vauhtia, johon kilpailu sosiaalisen median kanssa on johtanut.
Pitäisikö taas syyttää sosiaalista mediaa? Tuskin. Suurilla mediayhtiöillä on ihan oma maine varjeltavanaan. Median pitää suhtautua Twitteriin samalla lähdekritiikillä kuin muihinkin lähteisiin. Ja median omassa Twitter-kanavassa journalismin laatutason on vastattava median laatua.
Myös Twitterin maine uutislähteenä kärsi kolhun pari viikkoa Yhdysvalloissa. Silloin asialla olivat hakkerit, jotka olivat murtautuneet uutistoimisto AP:n Twitter-tiliin. Murtautujat panivat ulos keksityn uutisen hyökkäyksestä Valkoiseen Taloon.
Väärän uutisen perusteella Dow Jones pörssi-indeksi laski jyrkästi. New Yorkin pörssiosakkeiden arvosta huuhtoutui 136,5 miljardia dollaria uutisankan takia. Kuka vielä väittää, etteikö luotettavuudella olisi hinta myös Twitterin aikoina?