Paratiisin musta maine

Tropiikista lumihuippuisiin vuoriin vaihtelevia maisemia, iloisia ja kauniita ihmisiä, ehtymättömät luonnonvarat ja kiehtovat rannikot kahdella merellä. Vaikka aihetta olisi, nämä asiat eivät tule ensimmäisenä mieleen, kun kysytään, millainen on Kolumbia.

Neljän vuosikymmenen ajan Kolumbia kärsi väkivaltaisesta sisällissodasta, joka henkilöityi huumeparoni Pablo Escobariin ja vallankumouksellisiin FARC-sisseihin. Escobarin kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi kaksikymmentä vuotta. Väkivaltaisuudet ovat sen jälkeen rauhoittuneet ja 2000-luvulla hallinneen presidentti Alvaro Uriben aikana valtiosta on tullut vakaa.

Positiivisesta kehityksestä huolimatta Kolumbiaan lomalle lähtevää katsotaan hyvin pitkään. Huumeet, viidakkosissit, kaappaukset ja silmitön väkivalta leimaavat Kolumbian mainetta. Hektisen Venezuelan naapurista kuuluu harvoin uutisia meille saakka, joten viime vuosisadan tapahtuvat määrittävät yhä Kolumbian mainetta.

Verisestä maineestaan huolimatta Kolumbia on nykyään turvallisempi matkakohde kuin esimerkiksi Meksiko tai suuri osa Yhdysvalloista. Itse turistina päätin olla stressaamatta turvallisuudesta, ja panostin pippurisumutteiden sijaan hyttysmyrkkyyn. Olinhan lukenut opaskirjasta, että todennäköisesti turistille vaarallisinta Kolumbiassa ovat nälkäiset hyttyset. Valinta oli oikea, koska niin väkivallan uhka kuin huumehöyryinen ilmapiiri ovat kokemukseni perusteella paljon vahvempia Helsingin keskustassa kuin Kolumbian vanhoissa huumepääkaupungeissa.

Rankasta maineesta tuskin hyötyy Kolumbiassa mikään muu taho kuin harmaa talous ja hyvässä tapauksessa viihdeteollisuus. Ulkomaalainen saa jatkuvasti vastata kysymyksiin siitä, mitä Kolumbiasta ajatellaan muualla. Riskien merkkaama maine on tiedossa matkailualalla, joka pyrkii jo sloganissaan vastaamaan turistin mielessä pyörivään huoleen turvallisuusriskeistä: “Colombia – The Only Risk Is Wanting To Stay”.

Yhteiskunnallisten olojen rauhoituttua niin turistit kuin sijoittajatkin ovat löytäneet Kolumbian, ja ulkomaisten investointien määrä rikkoo ennätyksiä vuosi vuodelta. Hyvän kierre ei kuitenkaan yllä vielä niin pitkälle, että maine olisi pelastettu.

Maineenhallintaan erikoistunut kansainvälinen Reputation Institute soveltaa maineen mittaamisen työkalujaan yritysten lisäksi valtioihin. Vuonna 2012 Kolumbia oli 50 maan mainevertailussa Kiinan ja Venäjän välissä 44. sijalla. Suunta on kuitenkin nouseva edellisvuodesta, jolloin Kolumbia oli 47. sijalla Angolan ja Nigerian välissä.

Menetetyn maineen jälleenrakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Hauraassa mainetilanteessa pienikin kansainvälistä mediaa järkyttävä välikohtaus voi horjauttaa vähä vähältä toipuvan maineen takaisin synkemmälle puolelle. Kun maine on perusteellisesti mennyt, luottamuksen palauttamiseen eivät riitä yksin kampanjat ja viestintäkikat, vaan lupauksille on oltava katetta.

Maineen rakentamiseksi tarvitaan tukeva kivijalka ja näyttöä siitä. Yhtä tärkeitä luottamuksen ansaitsemiseksi ovat uskottavat viestinviejät, jotka ovat valmiita puhumaan omista kokemuksistaan niin hyvässä kuin pahassa.

Mainokset
Kategoria(t): Brändi, Inhimillistä, Maine Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s