Koko kansan Hesari

Olen jo muutaman kuukauden ihmetellyt, minne The Atlantic -aikakauslehti on hukannut perinteisen “of no party or clique” -sloganinsa. Lause kun tapasi esiintyä aina sisällysluettelon tuntumassa muistuttamassa lehden historiasta ja arvoista. Nyt lause loistaa poissaolollaan.

Tätä kirjoittaessani kesäkuun numero ei ole vielä ilmestynyt, joten ehkä kyse on vain kokeilusta. Toisaalta en voi olla ajattelematta, että kyse on jostain suuremmasta. Voisiko olla, että The Atlantic on viimein antanut periksi? Onko yli satavuotias lehti viimein tunnustanut, että yksikään lehti ei voi olla täysin sitoutumaton?

Atlanticin slogan on hieno (se sai minut alun alkaen kiinnostumaan lehdestä), mutta se on turhan idealistinen. Jokaisella jutulla on näkökulmansa, joka on nostettu esille muiden näkökulmien kustannuksella. Vaikka toimittaja luulee kirjoittavansa neutraalin uutisjutun, niin jo aiheen valinta, jutun rajaus ja haastateltavien valinta asettavat toimittajan jotakin vastaan ja jonkin puolelle.

Idealistisuudessaan “of no party or clique” on kuin toisesta ajasta. Riippumattomat koko kansan mediat ovat jäänne ajalta, jolloin usko yhtenäiseen kansakuntaan oli vielä eheä. Ajat ovat muuttuneet. Nyt median murros on johtanut tilanteeseen, jossa valtamedioiden tarjoama totuus kyseenalaistetaan välittömästi. Ihmiset hakevat omaa heimoaan uutisista, mutta ajautuvat blogeihin, koska perinteisemmät uutismediat yrittävät löytää kultaista keskitietä näkökulmiensa kanssa.

Kaikki tämä pyöri mielessäni, kun kuulin Mikael Pentikäisen potkuista. Helsingin Sanomilla ei ehkä ole omaa jalolta kalskahtavaa iskulausetta, mutta yhtä lailla sekin on pyrkinyt puolustamaan imagoaan puolueettomana uutismediana. Silti suuri osa lukijoista käy päättymätöntä väittelyä siitä, onko HS vasemmistolainen vai oikeistolainen lehti, Helsingin vai koko kansan media, vallan vahtikoira vai räksyttävä rakkikoira.Hesarin yritys miellyttää kaikkia kansanosia puoluekantaan ja asuinpaikkaan katsomatta on sille rasite.

Epätoivoinen pyrkimys kaikenkattavaan näkökulmaan on oikeastaan kovin suomalainen ilmiö. Esimerkiksi Brittien sanomalehdistä on melko helppo tunnistaa, mitä näkökantoja ne edustavat ja ajavat. Hesarissa erilaiset näkökulmat on pakattu yhteen lehteen. Se on suomalaista konsensushakuisuutta parhaimmillaan ja pahimmillaan. Tämä on toki lähinnä valtamedioiden kuten Ylen ja Hesarin ongelma. Siksi paikallislehtien lukeminen on mukavaa – niissä lehdellä on selkeä agenda ja liittolaisuus lukijan kanssa.

Myönnettäköön, että supisuomalainen konsensushakuisuus on ollut HS:n kasvun salaisuus ja suomalaisessa kontekstissa jonkinlainen itsestäänselvyys. Mutta mielestäni se on myös yksi Hesarin suurimpia rasitteita. Blogien ja muun sosiaalisen median tarjotessa väkevämpiä näkökulmia ihmiset janoavat niitä myös valtamedioilta, mutta konsensushakuinen “koko kansan media” ei voi niitä riittävässä määrin tarjota.

Vastaavana päätoimittajana Pentikäinen sai muutaman vuoden aikaa rakentaa lehden, joka miellyttäisi kaikkia ja pysäyttäisi vääjäämättömältä näyttävän levikinlaskun. Minun on vaikea nähdä, kuinka tuossa olisi voinut onnistua. Kuulostaa ehkä hullulta, mutta Hesari saattaisi menestyä paremmin, jos se jakautuisi kahdeksi pienemmäksi lehdeksi, joilla olisi hieman erilaiset tulokulmat asioihin (journalistisista arvoista toki tinkimättä).

Pentikäisen seuraajalle näyttäisin alla olevan kohtauksen sarjasta The Wire (Langalla). Siinä väistyvä kaupunginjohtaja kertoo nuorelle ja nousevalle poliitikolle, miksi ei jatkanut tehtävässään ensimmäistä kautta pidempään.

Kaikkien miellyttäminen tuppaa olemaan raskasta hommaa.

Tekirin Antti tekee parhaillaan väitöskirjaansa yritysjohtajien menestystarinoista Helsingin yliopistossa.

Mainokset
Kategoria(t): Kohut, Media, Yleistä Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s